IL: Protesti kanavoitui Timo Soinin kautta

Soinin äänestäjät ovat uhka toimimattomalle demokratialle (ja mänttejä)

Iltalehden pääkirjoituksessa soitellaan vanhaa levyä, jonka päältä puhalletaan pölyt aina kun ei ymmärretä, miksei ne sellaiset tavalliset edustajat menesty, joista mä tykkään. Pääkirjoituksen mukaan Soini menestyi, koska keräsi “protestiäänet”. Jos yksikin suuren puoleen edustaja olisi kerännyt edes likimain yhtä suuren äänisaaliin kuin Soini, vuolaat kiitokset olisivat menneet kentän ja mainostoimiston suuntaan, ja lehdet kirjoittaisivat edustajan kompetenssista ja karismasta.

Passiiviset ihmiset eivät äänestä. Syrjäytyneet Have-notsit eivät nakkaa äänestyskuponkeja laatikoihin. Jos kyseessä ovat EU-vaalit, joiden äänestysprosentti on perinteisesti alhainen, tulisi jokaista Soinia äänestänyttä kunnioittaa osallistumisesta yhteiseen päätöksentekoon, protestoijavihjailujen sijasta. (mikä kuulostaa siltä, kuin joku olisi tukkinut pöntön paperilla tehdäkseen pointin).

“Kannattaa silti pohtia ennakkoluulottomasti protestoinnin syytä.”

Ihanko tosi? Vai kannattaisiko sittenkin kirjoittaa pääkirjoitus, jossa äänivyöry leimataan sellaisten merkityksettömien ihmisten kiukkukohtaukseksi, jotka eivät ymmärrä politiikasta tuon taivaallista, mutta joilla ei ole muutakaan keinoa tuoda pahaaoloaan kunnon ihmisten haisteltavaksi, kuin äänestämällä sitä kaikkein ärsyttävintä ehdokasta.

Kukaties olisi paikallaan määritellä, mitä protestiäänestämisellä tarkoitetaan? Tuskin ainoastaan sitä, ettei henkilö äänestä yhtä suurista puolueista vai onko RKP:n äänestäjillä syytä katsoa peiliin? EU:n vastustaminen taasen ei ole uusi tai vieras ilmiö kenellekään, joka ei elä norsunluutornissa, äänestiväthän liki puolet liittymistä vastaan 1995. EU-vastaisuus on siten varsin legitiimi kanta, joka ansaitsisi tunnustamisen myös journalisteilta. Jatketaan Iltalehden pääkirjoituksen viittomalla tiellä ja käsissämme on pian todellinen populismipommi mallia Haider, Pim Fortuyn tai Le Pen.

Mitä tulee vaaleihin, Sylttytehtaan mielestä näyttää hieman siltä, kuin joukko kansalaisia olisi juuri ottanut osaa päätöksentekoon, siinä missä yli puolet jätti tilaisuuden käyttämättä. Vaikka Soini, sen paremmin kuin hänen paisuttelemansa tyhjiöpolitiikka eivät kerää Sylttytehtaalta ääniä, tehdas nostaa hänelle hattua selkeästä viestinnästä ja taitavista puheenvuoroista, jonkalaisia politiikka kaipaa kipeämmin kuin pääministeri peräruisketta. Populismia tai ei, Soinin puheenvuorot ovat olleet järjestäen painavempia kuin vaikkapa Jutta “mä en osaa mitään” Urpilaisen puolustelevat puheenvuorot viikkoja ennen vaalitappiota.

Ehdotammekin medialle reality checkiä, kuten amerikkalaiset tapaavat sanoa. Ettei vain pääse unohtumaan, että äänestyksiä ei järjestetä vain näön vuoksi

Demareiden viesti meni läpi: vaalitappio

Sdp:n puoluesihteeri Ari Korhonen myöntää puolueensa kärsineen EU-vaaleissa tappion, raportoi Helsingin Sanomat.

Korhosen mukaan hänen puolueensa “ei onnistunut kertomaan äänestäjille omasta vaihtoehdostaan” ja epäilee tätä SDP:n vaalitappion syyksi. Mikäli näin olisi, olisi SDP sössinyt jo toiset perättäiset vaalit samasta syystä.

Sylttytehdas puolestaan uskoo SDP:n onnistuneen selittämään oikein mainiosti minkälainen “vaihtoehto” heillä on esittää. Uskomme, että  niin näissä kuin edellisissäkin vaaleissa,  SDP:n viesti “meni läpi” vallan hyvin -se ei vain mielyttänyt.

Koska SDP:n sekoilun seuraaminen tuottaa syvää myötähäpeää toimituksellemme, haluamme antaa SDP:lle ilmaisen neuvon seuraaviin vaaleihin: älkää nyt hyvät ihmiset enempää yrittäkö selventää viestiä mikä on jo useasti todettu elähtäneeksi ja latteaksi.

Keksikää jotakin uutta ja inspiroivaa 2000 -luvun haasteisiin niin lupaamme kannatuslukujenne nousevan.

SDP:n vaihtoehto on yhtä elähtänyt kuin viime vuosituhannen puolelta peräisin oleva haalistunut logonsa