Hus kieltää Facebookin käytön työaikana

HS: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus rajoittaa henkilöstönsä internetin ja sähköpostin käyttöä työaikana.

“Meilien välityksellä on käyty muun muassa poliittista keskustelua ja vaalitaistelua tai harjoitettu agitaatiota. Tällainen on kiellettyä”, tietää Husin valmius- ja tietoturvallisuuspäällikkö Pekka Koskinen, joka on henkilökohtaisesti tutkinut kaikkien Husilaisten sähköpostiviestit sekä nettiselainhistoriat.

“Olemme implementoineet kattavan LEX Nokia yhteensopivan yritysvakoilu- sekä terrorinvastaisen tiedonkeruu ja -hallintajärjestelmän. Tämän tuttavallisesti GESTAPO:na tunnetun järjestelmän myötä yhteisöstämme onkin paljastunut suoria uhkia työteholle”, Huussista hehkutetaan.

“Orgaaniset resurssimme ilmiselvästi käyttävät ohjesääntöjen vastaisesti tietoliikenneresurssejamme. Molempia resursseja on hukattu mm. sellaisten turhien verkkopalveluiden parissa kuten Facebook, Helsingin Sanomat, TEHY, Kela sekä Sampo pankki”.

“Käymme taisteluun uhkakuvia vastaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Ymmärrämme kuitenkin kuhnuriemme tarpeen virkistäytyä (kohtuuden rajoissa) ja siksi olemmekin perustaneet kahviotiloihimme erityisiä “keskitysleireinä” tunnettuja virkistäytymispisteitä”.

“Näissä pisteissä vangit saavat kokea kaiken tarpeelliseksi katsomamme uutis- ja viihdetarjonnan. Keskitysleirien valikoima on monipuolinen ja se kattaa  Seitsemän päivää, Hymy sekä Seura julkaisut. Audiovisuaalisella puolella tarjoamme Mikkosten Maailman ensimmäisen tuotantokauden kaikki jaksot, sekä Timo Koivusalon koko Pekka Aikamiespoika tuotannon”.

“Kyllä tässä on rahvaalle enemmän kuin tarpeeksi” Herr Sturmbannführer tittelillä itseään puhuteltavaksi vaativa henkilö kehaisee.

“Keskitysleirien ja työtehon suhdetta laskevan tilastollisen STASI järjestelmämme statistiikan mukaan kulimme valitsevat 98% todennäköisyydellä mieluummin peräreikätähystyksen tekemisen kuin viettävät taukoa”. “Tämä on terveydenhuollossa ainutlaatuinen tehokkuuden riemuvoitto!” Herr Sturmbannführer huutaa ja pyyhkii vaahtoa suupielistään.

“Tulevaisuudessa aiomme laajentaa sensuuritoimintaamme vaiheittain sähköpostiliikenteen kautta kirjekaappaukseen sekä telekuuntelun. Näin haluamme rajoittaa tarpeetonta yhteydenpitoa sellaisiin työnteolle haitallisiin tahoihin kuten puolisoihin sekä jälkeläisiin. Siitä onkin sitten enää vain karvan verran matkaa vammaishuoltokysymyksen lopulliseen ratkaisuun!”, hän innostuu ja nousee kirjoituspöydän kaltevalle pinnalle marssimaan oikea käsi ojossa, vasemman käden sormien tehdessä kuvitteelliset viikset ylähuulen tietämille.

Tiedustellessamme häneltä järjestelmän laillisuutta ja ennenkaikkea sen kohtuullisuutta, marssi lakkaa, käsi laskee ja sen myötä huoneen valtaa syvä hiljaisuus.

“Was?!” Herr Sturmbannführer huutaa äkkiarvaamatta ja hyppää alas pöydältä niin että monokkeli tippuu. Hän alkaa tivaamaan toimittajalta papereita sekä vaatii kasvoille sylkien huutamalla selvitystä siitä “sitä kenen puolella te likaiset kommarijuutalaiset oikein olette”.

Maanpetturi ja vakoilusyytösten sekä “Raus! Raus!” huutojen saattelemana pakenemme kuvaajan kanssa bunkkerista henkemme edestä yön pimeyteen kristallisirujen sataessa niskaamme.

Vaikka selvisimmekin takaisin sivistyksen pariin vain lievillä ruhjeilla, valitettavasti paikalle saapuneet musta- ja ruskeaunivormuiset nuoret miehet ehtivät kaapata kuvaajamme kameran ja rikkoa sen. Näin emme siis voi esittää paikalta otettuja valokuvia, vaan joudumme käyttämään kuvituksessa arkistoista löytyvää kuvamateriaalia joka ei suinkaan esitä totuutta Husin meiningistä; se vain korkeintaan kykenee tavoittamaan toimituksen subjektiivisen tulkinnan skenestä.

Sylttytehtaan kuvallista tulkintaa aiheesta (ei missään nimessä totuudenmukainen)